Kyrösradion tekniikkaa.

Toiminta on aloitettu kaikella mitä on irti saatu ja olemattomalla budjetilla. Kesällä 2009 meillä ei ollut lainkaan mikseripöytää käytössä vaan puheohjelmat tehtiin kahdella laajakalvoisella t.bone SC440 USB mikrofonilla ja audacitylla. Alusta saakka tekniikan osalta on ollut pyrkimys parempaan ja musiikissa alkuperäistä kunnioittavampaan, mutta silti vahvaan ääneen. Eteenpäin ollaan menty koko ajan ja tiukasti monotekniikalla, vaikka meillä on stereo mahdollisuus napin takana. Nettiradion lähetys ajetaan stereofonisena. Kalustosta riippuen vuoden 2009 ikävänä puolena on ollut lähetysteho, joka on ollut 20W alle sallitun maksimitehon syöttöjohdon alapäässä. Käytännössä kaapelihäviöistä johtuen ERP teho on ollut vain 20W eli reilusti alle puolet luvan sallimasta. 50 Watin lähetintä / vahvistinta ei  hankittu, koska sekin maksaa aika paljon ja etsinnässä oli 0,25-0,5kW:n laadultaan A-luokan lopullista kalustoa. Mitään kotikutoista ei voi ajatella TX puolella. Tammikuussa 2010 saatiin hankittua lähetinkalustoa, jossa on tulevaisuuden varaa 500W saakka. 

Tässä kuvassa alkuperäinen 2009/2010 paketti.

Kuvan taajuuskorjain ei ole enää käytössä.

final limitteri ennen lähetintä: Behringer Autocom PRO XL on siirretty studioon ennen Edcastia.

Multi Band limitteri DAP-audio.

FM Exciter CTE S-20 + RDS enkooderi (Lähtöteho 30W).

Kyröslähetin versio 2 / 2010. 

CTE:n tilalle on hankittu FM Exciteriksi Itelco ESINT 05B (5W) + 2 x Itelco MPFM250 Amplifier.

Uusi lähetin otettiin käyttöön 14.1 klo 19.00. Kuvasta poiketen käytössä on vain yksi vahvistin ja se on säädetty 80 Watin ulostuloteholle, jolloin RG-213 syöttöjohdon yläpäästä mitattiin vajaa 50W antenniin. Arvio oli, että 70W riittäisi (erään RG-213 kaapelin häviölaskeman mukaan), mutta vain 42W tuli ylös. Yllättävän hulppeat häviöt 20 meterin pätkällä, on vielä sentään RG58:aan verrattuna huomattavasti parempi.

22.1.2010 Vaihdettiin puolen aallon Slim-Jim pieneen ja sievään 1/4" SIRIO GP antenniin. SWR:t on nätisti 1:1. Takaisin tulee 0,2 W. 

Ensimmäinen antenni oli itse rakentamani laajakaistainen alhaalta syötetty stubi sovitteinen 1/2 aallon taittodipoli eli Slim-Jim. Putkimies Saarinen juotti mutkat kupariputkesta.  Antenni on toiminut moitteettaa yli puoli vuotta hyvässä vireessä 1.5 SWR kelistä riippumatta lukuunottamatta tammikuun sumuhuuruja, jolloin antenni keräsi todella paljon kuuraa ja SWR kävi 2:n kieppeillä kunnes harjasin puhtaaksi. Tätä harjaamista on täytynyt tehdä muutaman kerran. Vesisade ei ole vaikuttanut antennin toimintaan millään lailla.  Antenni on suljetun syöttönsä vuoksi rakenteeltaan ukkossuojattu, eli ylijännitteet johtuvat maihin eivätkä lähettimeen. Tästä kuitenkin luovuttiin ihan senkin vuoksi, ettei kukaan voi sanoa meidän 0db:n antennia vahvistavaksi, mitä Slim-Jim ei todellakaan ole. On jopa väitetty 6db vahvistusta 5/8 antenniin verrattuna,joka on ihan höpö puhetta puolen allon antennista.

Salamanisku Kyröskoskella.

Juhannuspäivänä 2010 rysähti salaman osuessa lähetystornin lipputankoon joka lakkasi olemasta lipputanko ja tätä kautta antennin syöttökaapelia pitkin hajotti 1kpl päätevahvistimen. Italialainen antenni ei ollut myöskään DC-maadoitettua mallia. Sähköverkon kautta hajosivat sitten kaikki loput laitteet. Kanava oli pimeänä reilun viikon tämän jälkeen. ESINT05B saatiin korjattua, päätevahvistinta ei. Lainaan saatiin Radio Hamin varapääteaste. Hajonneen BARIX EXTREAMER -laitteen (IP äänilinkkivastaanotin) tilalle saatiin uusi Noretron Oy:n lahjoituksena. RDS oli kuukauden päivät pois käytöstä ja on tällä hetkellä jälleen toiminnassa, ostettiin uusi RDS enkooderi ja hajonnut ehkä korjataan jos mahdollista ja viedään Ylöjärvelle nykyisen pienemmillä ominaisuuksilla olevan RDS laitteen tilalle jollon asemat saadaan juttelemaan keskenään. Uudet modeemit ja switchit ym. nettikamat jouduttiin ostamaan räjähtäneiden tilalle, PC:n raato vietiin vain pois koska sillä ei ole enää lähetysteknistä käyttöä siirryttyämme käyttämään Barixia ohjelmansiirrossa.Tampereen radioamatööreiltä saatiin paljon apua, mm. antennina on nykyään Aerialin valmistama kotimainen yleisradiolähetinantenni. Vastaisuuden varalle on asennettu ukkosenjohdatin, kunnon maadoitukset ja syöttölinjan alapäähän maadoitettu suojasulake joka menee oikosulkuun 150V jännitteestä ja 350V jännitteellä oikosulkusulake posahtaa ja antennilinja kytkeytyy ennen lähetintä maihin.     

Pasi Komsi (säätäjä).